Koulurauha ja työrauha ovat edellytyksenä oppimiselle ja oppilaiden hyvinvoinnille. Turvallisessa ympäristössä voi oppia ja voida hyvin. Myös osallisuus luo hyvinvointia (THL 2025). Yleisessä keskustelussa ja lehdistössä peräänkuulutetaan usein myönteisen palautteen antamista oppilaille tai ankarampaa kuria kouluihin. Minuakin haastateltiin aiheesta vaaliteltalla. Vastatessani yksikertaiselta kuulostavaan kysymykseen siitä, pitäisikö koulussa olla enemmän pehmeitä arvoja vai lisää kuria, huomasin lyhyen vastaamisen vaikeaksi. Rehtorina joutuu ottamaan asiaan kantaa lähes päivittäin tuen tarpeessa olevien oppilaiden, taitavien oppijoiden, työntekijöiden ja huoltajien huolienkin kannalta.
Kouluissa on viime vuosina siirrytty inklusiiviseen opetukseen, mikä tarkoittaa, että kaikki oppilaat tulevat omaan lähikouluunsa, ikätovereidensa kanssa samaan luokkaan opiskelemaan. Tavoitteena on ollut vähentää pois -lähettämisen kulttuuria kouluissa. Oppilaat tulevat kouluun erilaisista taustoista ja heillä on erilaiset valmiudet ryhmässä toimimiseen ja opiskeluun.
Suurin osa lapsista nauttii kavereiden seurasta ja opiskelukin sujuu. Joillakin lapsilla oppisisältöjen oppiminen on helppoa, mutta yhteisten pelisääntöjen noudattaminen on vaikeampaa. Jotkut ovat tiimipelaajia, mutta oppisisällöt voivat tuottaa vaikeuksia. Joillekin oppilaille äänet, valot, liikkeet, ja hajut tuottavat vaikeuksia olla ja keskittyä. Joillekin toisten ihmisten kanssa oleminen on vaikeaa ja tunteet ja impulssit ovat voimakkaita. Kaikille oppilaille toisen ihmisen oikeus koskemattomuuteen ei ole selvää, joku saattaa äännellä ja liikehtiä jatkuvasti, ja joku ei tunnista ohjeiden koskevan itseään. Inklusiivisessa koulussa kaikki saavat tulla omaan lähikouluunsa oppimaan. On kuitenkin tärkeää, että kaikki saavat opiskella ja oppia turvallisessa kouluympäristössä.
Positiivinen
pedagogiikka ja käyttäytymisen ohjaaminen
Kouluissa aikuiset luovat oppilaiden kanssa yhteisiä pelisääntöjä, joita noudattaen kaikilla olisi hyvä olla. Kaikilla kouluilla on opetussuunnitelman liitteenä järjestyssäännöt, joita käsitellään oppilaiden kanssa vuosittain. Yhtenä käyttäytymisen ohjaamisen välineenä Tuusulassa on myös ProKoulu – menetelmä, jossa yhdessä lasten ja huoltajien kanssa laaditut käyttäytymisodotukset ovat lasten näkyvissä ja niitä käsitellään säännöllisesti yhdessä. Yhdessä harjoiteltavien pelisääntöjen noudattamista huomioidaan koululla ja palkkioksi lapset saavat aika ajoin valita itselleen mieleistä, yhteistä tekemistä. Tavoitteena on huomata hyvää käytöstä ja vahvistaa sitä samalla, kun lasten itsetunto vahvistuu onnistumisten myötä. (ProKoulu 2025)
Kurinpito
Aika ajoin koulussa tarvitaan kuitenkin myös kurinpitotoimia, jotka määritetään Perusopetuslaissa. Suuri osa oppilaista ei koskaan toimi koulussa siten, että kurinpitotoimia tarvittaisi. Joillekin oppilaille kurinpitotoimet toimivat eräänlaisena ”takalautana”. Kasvatuskeskustelu riittää useimmissa tapauksissa muuttamaan oppilaan toimintatapoja. Jotkut oppilaat saattavat joutua jälki-istuntoon kerran tai pari, mutta toimintaa osataan korjata siten, että jatkossa kurinpitotoimia ei enää tarvita.
Kaikki oppilaat eivät kuitenkaan aina pysty toimimaan yhteisten sääntöjen mukaan ryhmässä. Omaan osaamiseen nähden liian nopeasti etenevä opetus, muiden oppilaiden läsnäolo suuressa ryhmässä ja erilaiset aistiärsykkeet saattavat kuormittaa esimerkiksi autismin kirjon oppilasta siten, että tämä saa raivokohtauksen. Helsingin Sanomien artikkelissa ”Jo pelkät autismin piirteet altistavat kiusaamiselle” kuvataan, kuinka lapsi, joka ei osaa toimia sanattomien sääntöjen mukaan eri tilanteissa, herättää huomiota. Kiusaajat härnäävät usein autistisia piirteitä omaavia lapsia huvittaakseen muita, sillä nämä reagoivat poikkeavasti. (Hs 31.3.2025) Jokaisella on näistäkin syistä huolimatta oikeus koskemattomuuteen ja fyysisesti ja psyykkisesti turvalliseen kouluympäristöön. Myös koulussa työskentelevillä aikuisilla on oikeus turvalliseen työympäristöön.
Tarvittaessa oppilaan jäljellä oleva koulupäivä, ja mahdollisesti vielä seuraavakin koulupäivä voidaan evätä, jotta tarvittavia tukitoimia saadaan järjesteltyä. Vakavammissa tai toistuvissa rikkeissä oppilaalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, josta tehdään hallinnollinen päätös. Oppilas voidaan lopulta myös erottaa koulusta määräajaksi. Opettajalla ja rehtorilla on velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan oppilaan huoltajalle ja tarpeen mukaan muille viranomaisille.
Riittävä tuki oppimiselle vaatii usein yksilöllisempää opetusta pienemmässä ryhmässä
Kouluilla on käytössä laajahko valikoima erilaisia hyvän käyttäytymisen huomaamisen ja tukemisen keinoja, sekä kurinpitotoimia. Tärkeintä olisi kuitenkin varmistaa lapsille kouluun sellaiset tukitoimet, että he voisivat kaikki onnistua omalla koulupolullaan ja kasvaa täyteen kukoistukseensa. Inklusiivisen koulun tavoitteena on, että tuki tuodaan lapsen luo kouluun. Haasteena on kuitenkin resurssit. Riittävä tuki tarkoittaa useimmiten pienempää opetusryhmää eli pienluokkaa ja erityisopetusta antavaa henkilökuntaa, joskus jopa sairaalakouluopetusta Näitä ei välttämättä pystytä nykyresursseilla tuomaan oppilaiden luo jokaiseen kouluun. Mielestäni on syytä pohtia, onko tärkeämpää, että kaikki opiskelevat omassa lähikoulussaan vai se, että jokainen saa tarvitsemansa tuen oppimisessaan. Toisaalta voimme miettiä, onko meidän mahdollista muodostaa pienluokat lähikouluihin?
Voit seurata minua myös
