
Keskustelu peruskoulusta on käynyt viime vuosina vilkkaana, ja aiheita on ollut laidasta laitaan. Syynä huoliin on ollut erityisesti heikentyneet Pisa-tulokset. Vastauksia ja ratkaisuja tarjoavat lehdissä ja sosiaalisessa mediassa monet eri alojen asiantuntijat, ja keskustelupalstoilla mielipiteitä on lähes yhtä monta kuin on kommentoijiakin.
Muita mieleeni tässä nousevia keskustelujen aiheita ovat olleet koulujen fyysinen ja sosiaalinen turvallisuus, lasten psyykkinen oireilu, oppilaiden suomenkielen osaaminen, uskonnolliset elementit koulujen arjessa ja juhlissa, päihteiden ja vapen käyttö kouluissa, kännyköiden käyttö ja somessa kiusaaminen, kyläkoulujen lakkauttaminen, oppilaille sopiva kirjallisuus (ja päiväkodeissa pelit), kouluruoka, tasokurssit, lukuvuosien päätteeksi tehtävät loppukokeet, taito- ja taideaineiden tarpeellisuus, avoimet oppimisympäristöt, inkluusio, mahdollisuus olla oma itsensä, pakollinen ruotsinkielen opetus, sisäilmaongelmat, perheiden lomailu muulloin, kuin koulujen loma-aikoina, sekä oppilaiden liikkumattomuus. Siis keskusteluaiheita aika tavalla laidasta laitaan.
Peruskoulu on tärkeä meille kaikille, ja kaikilla suomalaisilla on kokemusta koulusta, ainakin oppilaana olemisesta. Usein esitetyt huolet ja niihin tarjotut ratkaisuehdotukset ovat kuitenkin yksisilmäisiä ja arvovälittyneitä, vaikka asiat ovat monisyisiä, liittyvät toisiinsa, ja usein yhtä oikeaa ratkaisutapaa on vaikea osoittaa. Kun käännyt yhdelle polulle, käännät usein selkäsi toiselle.

Lait, asetukset, opetussuunnitelmat ja taloudellinen ohjaus määrittävät kasvatusta ja opetusta kouluissa. Kouluissa, kuten muissakin organisaatioissa osaava henkilökunta, selkeät perustehtävät, riittävät resurssit, työrauha, laadukas osallistava johtaminen, toimivat tietojärjestelmät, johdonmukaiset ja selkeät ohjeet, tiedonkulku ja turvallisuus ovat arjen toiminnan kannalta keskeisiä tekijöitä. Viimeisen vuosikymmenen ajan peruskoulu on ollut suurten muutosten keskellä, mikä on haastanut näitä toiminnan peruspilareita.
Yksi verkkolehdessä Pisa-tuloksiin liittyvä kommentti kiinnitti muutama vuosi sitten erityisesti huomioni ja jäi mieleeni. Siinä kommentoija käänsi ajatuksen toisin päin. Mitä tekisit, jos haluaisit laskea oppimistuloksia koulussa? Koulutuksella ja oppimisella on suuri merkitys yhteiskunnan menestymisen kannalta, ja erityisesti tällaisina levottomina aikoina tätäkin kysymystä on hyvä pohtia.
Vastaan seuraavissa artikkeleissani osaltani tämän artikkelin alussa mainittuihin huoliin ja kysymyksiin. Pyrin perustelemaan vastauksiani rehtorina, opettajan näkökulmasta ja kolmen lapsen äitinä. Vastaukseni eivät välttämättä miellytä kaikkia ja eri mieltä saa olla. Kysymys on kuitenkin pohjimmiltaan arvoista, ja demokratiaan kuuluu moniäänisyys. Asioita voidaan hoitaa monilla eri tavoilla.
Voit seurata minua myös