Lukutaito on portti itsenäiseen elämään, kykyyn toimia yhteiskunnassamme ja hyvinvoinnin lähde. Lukutaito on myös demokraattisen yhteiskunnan toimimisen edellytys. Aihe ansaitsee ja sen tulee olla esillä, kun tärkeistä asioista päätetään.
Lasten ja nuorten kielelliset taidot ovat viime vuosina rapautuneet. Tämä on asia, johon yhteiskunnassa on erityisesti Pisa-tulosten myötä herätty. Ongelma on kuitenkin laajempi kuin testitulos tai tutkimuksessa menestyminen. Digilaitteet ovat vallanneet alaa kirjoilta ja lukemiselta. Kännykät koukuttavine videoineen ovat kaiken ikäisten käsissä aamusta iltaan, ellei sitä ole erikseen kielletty. Vuorovaikutus ja lukeminen ovat vähentyneet jokaisen havaittavissa olevassa määrin.
Luku- ja kirjoitustaito ovat demokraattisessa yhteiskunnassa toimimisen tärkeimmät taidot, portti itsenäiseen elämään. Ilman lukutaitoa ihmisen on vaikea selviytyä kaupassa käymisestä tai yhteystietojen hakemisesta, vaativammista tehtävistä puhumattakaan. Kieli on ajattelua ja ilman kieltä toimiminen on vaikeaa. Kielitaito kehittyy vuorovaikutuksessa, kuulemalla, puhumalla, lukemalla, ja lopulta myös kirjoittamalla kieltä.
”Kirjat voivat olla ainut taikuus”
-Alice Hoffman
Vauvat oppivat kieltä jo raskauden puolesta välistä saakka. Kun vauva raskausaikana alkaa kuulla äidin vatsassa, hänen kielitaitonsa alkaa kehittyä. Vaikka vauvat eivät vielä osaisi puhua, heillä voi olla jo laaja sanavarasto. Sen voi huomata esimerkiksi silmän liikkeistä. Jotta kieli voisi kehittyä, vauva tarvitsee vuorovaikusta. Vauvalle lukeminen on mitä parhain vuorovaikutustilanne. Loruttelut ja riimittelyt vauvan kanssa tuovat lisäksi suurta yhteistä riemua. Oppiminen on vuorovaikutusta.
Lukutaidon ja kielen kehittymisen kannalta ensimmäiset elinvuodet ovat ratkaisevan tärkeitä. Huolestuttavaa onkin, että yhä useammat vanhemmat kertovat, että he eivät itse pidä lukemisesta. Se saattaa johtaa vähäisempään lukemiseen lapsille. Myös asenteet usein periytyvät aikuisilta lapsille.
Vauvalle ja pienelle lapselle ääneen lukeminen kehittää ongelmanratkaisutaitoja, sillä kielessä on rakenteita ja rytmiä, joita lukiessa tutkitaan. Myös uudet sanat saavat merkityksensä asiayhteyksissä, mikä vaatii ongelmanratkaisua.
Leikki-ikäisille lapsille lukeminen ja tarinat tarjoavat oivallisen paikan tutkia omia tunteitaan. Kirjojen tarinoiden hahmoihin eläytyessä voi tutkia esimerkiksi omia toiveitaan, pelkojaan, rakkautta ja läheisyyttä, ja samalla oppia empatiataitoja. Lapset, joille on luettu, ovatkin taitavampia kavereita.
”Kirja on väline, joka sytyttää mielikuvituksen”
-Alan Bennet
Lapselle lukeminen on tutkitusti tie parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen. Lapselle ääneen lukeminen vaikuttaa kaiken kaikkiaan menestymiseen elämässä enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta tai koulutustausta. Lapsuudessa omaksutut lukemisen mallit vaikuttavat myös tottumuksiin nuorena ja aikuisena. Lukemaan kannustaminen ja vanhempien itsensä lukemiseen käyttämä aika näkyvät suoraan lasten osaamisessa. Tärkeää on myös muistaa, että kirjoja ei tarvitse aina ostaa. Niitä saa myös lainata kirjastoista.
Keskeisessä roolissa lukuharrastuksen kehittymisessä ovat koti, varhaiskasvatus, koulu ja kirjastot. Koulukirjastojen ja oppikirjojen tilalle on kuitenkin monissa kouluissa tullut atk-kärryt ja kirjastojen lainatuimpia tuotteita saattavatkin olla videot ja liikuntavälineet. On tärkeää ymmärtää lukemisen ja lukutaidon merkitys koko demokraattisen yhteiskunnan toimimisen edellytyksenä. Lukutaitoon panostamisen pitää näkyä jatkossa entistä enemmän kodeissa, opetussuunnitelmissa, koulukirjastojen aineistoina ja kirjastoista lainattavina kirjoina.
Luetaan ääneen lapsille ja nautitaan lukemisesta yksin ja yhdessä!
Lisää aiheesta voi lukea esimerkiksi Lukukeskuksen sivuilta.
”Kirjat ovat mielen painonnostoharjoituksia”
Epictetus
Artikkelit
Voit seurata minua myös Facebookissa: https://www.facebook.com/katja.lilas
ja Instagramissa (https://instagram.com/catznie)